Edellisessä artikkelissa kuvasimme pähkinänkuoressa Pamark Groupin polkua alkuaikojen autotallibisneksestä osaksi kansainvälistä suurkonsernia Bunzlia. Tässä jutussa paneudutaan logistiikkaan ja sen optimointiin, jotka ovat olleet ratkaisevassa roolissa kohti sadan miljoonan euron liikevaihtoa kurottavan yrityksen kilpailukyvyn luomisessa.
Yritys syntyi maahantuojaksi
Kun Pamark perustettiin vuonna 1985 Järvenpäähän Heikki Laineen omaan autotalliin, oli perustajalla selkeä visio: jo aiemmin työn puolesta paljon matkustanut yrittäjä aikoi perustaa firman, jonka koko liikeidea nojaisi tuotteiden maahantuontiin kotimaan rajojen ulkopuolelta.
“Koko liikeidea nojaisi tuotteiden maahantuontiin kotimaan rajojen ulkopuolelta"
90-luvun puolivälissä myös Suomessa vallinnut yleinen ilmapiiri vähitellen avautui kansainväliselle kaupankäynnille. Jo silloin Pamarkilla luotiin rohkeasti suhteita mm. ruotsalaisten ja norjalaisten tukkujen sekä suoraan tuotteita valmistavien tehtaiden edustajiin.
Suhteet ja verkostot rakentuivat ahkeralla jalkatyöllä. Joillain autolla tehdyillä edustusmatkoilla oli myös mukana Heikin poika, yrityksen tuleva toimitusjohtaja Jussi Nevas.
Markkina laajeni kuljetuskumppaneiden avulla
Pamarkin ensimmäisinä vuosina käytössä oli oma pakettiauto ja myöhemmin kuorma-auto, joiden kyydissä tuotteet kulkivat Järvenpään-varastolta kaikille Pamarkin asiakkaille.
Toiminnan laajentuessa tuli kuitenkin selväksi, että harvaan asutussa, isossa maassa oli omien autojen käytön sijaan kannattavampaa hyödyntää valtakunnallisten kuljetusyhtiöiden verkostoja, Kiitolinjaa (nyk. Schenker), Postia ja Uudenmaan Pikakuljetusta. Fingerroos, yksi silloin mukaan otetuista kumppaneista, kuljettaa Pamarkin tavaraa suoraan pääkaupunkiseudun asiakkaille vielä tänäkin päivänä.
Suurempiin ja suurempiin tiloihin
Ulkopuolisten kuljetuskumppaneiden avulla jakelualue saattoi laajeta. Liikevaihto kasvoi, mikä merkitsi rohkeita askelia myös suurempiin toimitiloihin siirtymisessä – aina uudestaan.
Ensimmäinen varsinainen varasto oli 800-neliöinen tila, joka myöhemmin laajennettiin 1 200 neliöön. Kun Järvenpäästä hankittiin 1 500 lisäneliötä, varastotila yli tuplautui. Vuonna 2011 Pamark muutti 5 000 -neliöiseen jakelukeskukseen Vantaan Hakkilaan ja Järvenpään-tiloista luovuttiin.
“Uusiin toimitiloihin siirtymisen jälkeen meillä oli aina kova palo investoidun rahan kiinni kuromiseen ja toiminnan kasvattamiseen"
Kesällä 2024 tehtiin viimeisin laajennus, kun logistiikkakeskuksen 2 500 -neliöinen, entistä tilaa korkeampi laajennusosa otettiin käyttöön. Matkan varrella tilanpuutetta on paikattu myös vuokravarastoilla.
“Uusiin toimitiloihin siirtymisen jälkeen meillä oli aina kova palo investoidun rahan kiinni kuromiseen ja toiminnan kasvattamiseen – kunnes sen myötä tuli taas aika siirtyä suurempiin”, Jussi muistelee.
Kohti volyymihankintoja ja -myyntiä
Tilojen laajentuessa turha manuaalinen varastonhallintaan ja tilausten tekemiseen liittyvä työ karsiutui vähitellen pois.
“Alkuvuosina myynnin täytyi kerran kuussa hakea paperiset tilauslomakkeet asiakkailta ja tuoda ne toimistolle. Siellä puolestaan sihteeri naputteli tilaukset tietokoneelle.”
Vuoteen 2008 tullessa oli varastonhoidosta tehty jo paperitonta. Jokainen edistysaskel digitalisaation ja varaston koon kasvattamisen saralla merkitsi mahdollisuutta tilata ja myydä tavaraa suuremmissa volyymeissä.
Niin myös hankinta laajeni globaalille tasolle. Pamark alkoi tilata konteittain käsisaippuaa Itävallasta ja kynttilöitä suoraan hollantilaiselta suurvalmistajalta Bolsiukselta.
Suurten erien hankinta oli hyödyllistä paitsi yrityksen itsensä, korona-aikaan myös Suomen terveydenhuollon kantokyvyn kannalta, kun kumihanskoja ja kasvomaskeja ostettiin rohkeasti konteittain Kiinasta asti.
Optimointia pienin askelin
40 vuodessa logistiikkaa on ehditty optimoida hartaasti ja intohimolla. Jussi kiteyttää:
“Logistiikan tehokkuuden optimointi on ollut aivan alkumetreiltä yrityksen DNA:ssa. Se on tapahtunut pienin askelin: se, että kädet savessa olemme pohtineet, ketkä ovat juuri oikeat kumppanit, mikä on fiksua, mikä kallista – ja etenkin se, että emme ulkoistaneet varastonhallintaa vaan pidimme sen omissa käsissä. Kaikilla näillä päätöksillä on ollut oma vaikutuksensa myyntikatteisiin.”
“Logistiikan tehokkuuden optimointi on ollut aivan alkumetreiltä yrityksen DNA:ssa.”
“Ja kun kyse on matalakatteisista tuotteista, joita myydään isoissa volyymeissä, kilpailukyky muodostuu juuri näistä pienistä puroista. Meillä on tehty monta pientä asiaa oikein, mikä on ratkaissut sen, että juuri Pamarkista on 40 vuodessa kasvanut näin suuri toimija.”
Seuraavassa artikkelissa paneudutaan digitalisaatioon: Miten siirtymä paperittomaan varastonhallintaan tapahtui? Millaiset olivat verkkokaupan kehittämisen ensiaskeleet? Miten tekoälyä hyödynnetään Pamark Groupilla – nyt ja tulevaisuudessa?